ONNETON.
Reading edition
Sappho ihana ja onneton,— Onneton ken etsii onneaan,— Jospa muistit lyyriäsi vaan, Tuntematta mitä lempi on! Mutta lempi tuimin tuskineen Kiedottu on kieliin kanteleen, Siksi, ihana ja onneton, Syöksyit kalliolta aaltohon, Myrskymieli mereen myrskyiseen.
Dresden 15/7
VAAN KAKSI.
Meitä on nyt vaan kaksi, Minä ja koirani. Mieheni petti ja juoksi, Vierahan vaimon luoksi. Lapset—kaks oli heitä— Kulkevat mieron teitä, Vierasta palvellen. Meitä on nyt vaan kaksi, Minä ja koirani.
15/7