KÖYHÄ RUNSAUS.
Reading edition
Oi runsasta,—oi köyhää maailmaa! Niin paljon ja niin vähän lahjoittaa: Maa mulle vuotaa viiniä, Mut vettä vaan on veljellä. Syön hekkumoiden herkkuja, Mut veljyt kalvaa pettua. Ma uinun höyhenpatjoilla, Ja veljeni puulla paljahalla, Tai kulkee mieron matkoilla, Yöt kärsien usein taivas-alla.
Kun mulle taitehen kukkaset Jaloa luovat virvoitusta, Niin veljyt raukalle lapsoset Soi puutevirttä ja ruikutusta.— Ja kuitenkin, voi kuitenkin! Se tuhlannut on paljonkin, Ken hukkasi helmen parhaimpansa: Mielt' onnellista, unta rauhaisaa Ei aarteet maailman voi lahjoittaa,— Oi, veljeni!—hällä on parhaimpansa!