ISÄLLEMME.
Reading edition
Oi, isä armas, Taivasten Herra! Henkesi luodut Uudistelee: Kun sulo lempes Maan yli huokuu, Kuoleman varjot Pois pakenee.
Maammekin silloin Yön, lumivallan Kahleista nousee Kukkimahan; Siunaus silloin Virtoina vuotaa, Päivänä paistaa Maailmahan.
Talviyön kahleet Kansakin katkoo, Henkensä voiman Herra kun suo: Saa valo voiton, Rakkaus vallan: Niin jalot urhot, Kuin kukat, luo.
Ihminen tääll' on Vaan tomu, tuhka, Tok' isä meit' ain Etsiskelee: Henkensä lahjoill' Luo elon uuden, Kuvansa meissä Kirkastelee.
Aut', Isä, meit' ain Altisna Sulle, Oikeudessas Vaeltamaan: Niin sulo Suomi, Kansasi kallis, Sun ilos on ja Kaunistus maan!
1881