ITKU LAAKSOSSA.
Reading edition
Mä itkin laaksolossa, Keskellä kukkia: Ol' kukat kuivamassa, Ei noussut nuppia.
Ne kaatui kuihtumalla, Kuin korsi kuivunut, Mi poudan polttamalla On maahan murtunut.
Siin' istuin—ympärillä Ei linnut laulaneet, Kuin ennen kesäisellä, Käköiset kukkuneet.
Mun kieri kasvoilleni Taas kylmät kyyneleet, Kun katsoin kukkiani Eik' enää hymyilleet.
Ma Luojan laaksostani Jo luulin luopuneen, Sen lemmen kukistani Peräti poikenneen.
Vaan kuulin epäillessä Mä vienon hyminän, Ja näin, kun lemmitessä Loi enkel' elämän.
Nyt nurmi taaskin loisti, Kukatkin laaksossa Ne toisillensa toisti: On lempi Luojassa!