NIITTÄJÄLLE.
Reading edition
Kauanko, niittäjä armoton, niität, Kukka kuin korsikin tieltäsi kaatuu, Kauanko niität? Sääli et pienintä rinnalla suuren, Nuorta et vanhan vierellä säästä, Miksi et säästä? Kun suret lapsias, naistasi nuorta, Tuoni jos armoton heilt' elon leikkaa, Miksi et säästä?— En kysy. Luonnon sääntöä täytyy, Kuulla sun täytyy: Korjaat näin elomailtasi viljaa, "Luonnon herrana", kunneka hiljaa Lyö sinut vuorollaan terä tuonen— Huomenna kenties.