SISÄLLYS:

Meedialaiset ja persialaiset. Indoeurooppalaisten alkukoti. Meedialaiset ja persialaiset. Aigeialainen kulttuuri. Kreetta, sivistyksen silta. Taru Theseuksesta ja hänen pääsystään labyrinttiin. Mykeneläinen sivistys. Maailmanliikenne kreettalais-mykeneläisellä ajalla. Aigeialaisen kulttuurin häviö. Helleenien tarukausi. Patriarkallisen kuningaskunnan aika. Sivistyksen ahjo siirtyy Vähään-Aasiaan. Troian sota. Satu Odysseuksen harharetkistä. Homeros ja homerolainen kysymys. Ensimmäinen talonpoikaisrunoilija. Elämä Homeroksen ja Hesiodoksen aikoina. Helleenien jumal'usko. Delphoin oraakkeli. Olympia ja olympialaiset kisat. Taloudellisia ja yhteiskunnallisia mullistuksia. Kreikan niemimaan talonpoikaisväestö kehittyy merenkulkijoiksi. Toinen kreikkalainen uudisasutus. Taru argonauttien retkestä. Hajanainen, mutta valtiollisesti valveutunut kansa. Kuningaskunnasta ylimysvaltaiseksi tasavallaksi. Spartta, järkkymättömän valtiomuodon yhteiskunta. Ateena, poliittisten mullistusten kaupunki. Joonialainen kulttuuri, lyriikka ja filosofia. Filosofian synty. Kreikkalaisen lyriikan loistoaika. Laulurunous ja filosofia. Ensimmäinen suuri voimainmittely idän ja lännen välillä. Helleenien vapaustaistelu. Attikalais-delolainen liitto. Helleenit ryhtyvät hyökkäämään persialaisia vastaan Ateenan hegemonian aikana. Perikleen onnellinen aikakausi. Perikleen Ateena. Murhenäytelmän ensimmäinen suuruudenaika. Veljessota. »Kolmikymmenvuotinen rauha», joka olikin vain viisitoistavuotinen. Toinen peloponnesolaissota. Kolmas peloponnesolaissota.

Tässä osassa minulla on ollut etu saada esitykseni tarkastajana käyttää »Meedialaiset ja persialaiset» jaksossa dosentti H.S. Nybergiä ja koko muussa osassa professori Ernst Nachmansonia. Sen lisäksi on jakson »Aigeialainen kulttuuri» tarkastanut muinaistutkija fil.toht. Otto Frödin, varsinkin Asinen kaivausten esityksen, sekä fil.toht. Arthur Norden, joka myöskin — erityisesti silmällä pitäen arkeologisia kysymyksiä — on läpikäynyt jaksot »Helleenien taruaika» ja »Taloudellisia ja yhteiskunnallisia mullistuksia » Kappaleen »Filosofian alku» on tarkastanut myöskin fil.toht. Alf Ahlberg. Monista näiltä tarkastajilta saamistani arvokkaista neuvoista ja opastuksista esitän heille kaikille sydämellisen kiitokseni.

Danderyd, marraskuussa 1927.

Carl Grimberg.

Alkusanansa lopussa kirjoittaja puolustaa tapaansa käyttää kreikkalaisista nimistä latinalaismallista muotoa. Tätä menettelyä ei suomennoksessa kumminkaan ole seurattu, vaan on pääpiirtein omaksuttu suuren Maailmanhistoriamme kirjoitustapa yrittäen välttää sen eräitä epäjohdonmukaisuuksia. — Nimien ensimmäistä kertaa esiintyessä on yleensä merkitty tavujen kesto siten, että yllä oleva viiva osoittaa pituutta, kaari lyhyyttä, samoin myös paino. Näin on menetelty varsinkin sellaisissa tapauksissa, missä väärä ääntäminen on meillä vakiintunut.

Homeros-suomennokset ovat Mannisen, Sophokleen Antigonekäännökset Kaarlo Koskimiehen, muulloin on suomentaja kussakin kohdin mainittu erikseen.

»Jokamiehen» historiassa olen pitänyt tarpeellisena lukuisia selittäviä alahuomautuksia.

Turussa, toukok. 26 p:nä 1929.

Weikko Pakarinen.