SEIREENIT.
Weikko Pakarinen translation
Kun helleenit lähestyivät seireenien saarta, Odysseus kertoi miehilleen, mitä Kirke oli hänelle sanonut vaarallisista merenneidoista, ja mitä keinoja hän oli neuvonut heitä käyttämään suojellakseen itseään niiden taikavoimaa vastaan. Odysseuksen yksin piti saada kuunnella seireenien laulua, mutta hän käski toveriensa mitä lujimmilla köysillä sitoa itsensä mastoon. Ja jos hän sitten käskisi heitä aukaisemaan köydet, tulisi heidän sen sijaan köyttää hänet vielä lujempaan. Mutta ennenkuin tämä tapahtui, hän tukki vahalla kaikkien miestensä korvat, niin etteivät he voineet kuulla mitään, kun ihanat merenneidot houkuttelevin sävelin alkoivat laulaa:
»Tullos, Odysseus oiva, sa kunnia kuulu Akhaijein! Laivoin laskeos kuuntelemaan sulo-lauleloamme! Eip' ole tummaa purtt' ohi laulua kuuntelematta, huuliltamme mi soi hunajaisena, laskenut kenkään; täält' ihamiellä hän taas, rikastietoisempana lähti.»
Ihanan laulun kuullessaan Odysseus joutui aivan haltioihinsa ja koetti merkein ja elein saada miehensä irroittamaan köydet. Mutta sen sijaan nämä sitoivat hänet vielä lujemmin kiinni mastoon. Vasta kun oli ehditty niin kauas, ettei seireenien saarta enää näkynyt, he päästivät hänet köysistä ja ottivat vahan korvistaan.