XXX.
Eino Palola translation
Kun yö laskeutui Afareahitun metsien latvoille, meni kuningatar piirikunnan Fareauhun, mihin hänelle oli valmistettu yösija. Valkotukkainen amiraali palasi fregattiin, ja upa-upa alkoi.
Kaikki uskonnolliset ajatukset, kaikki kristilliset tunteet olivat häipyneet päivän mukana; kuuma ja hekumallinen pimeys verhosi taas kesyttömän saaren. Samoin kuin niinä aikoina, jolloin ensimäiset merenkulkijat olivat nimittäneet sitä uudeksi Cythereksi, oli kaikki taas viettelevää, aisteja huumaavaa ja hillitöntä intohimoa.
Ja minä olin seurannut valkotukkaista amiraalia, jättäen Rarahun tuohon hullautuneeseen väkijoukkoon.