XXVIII.
Eino Palola translation
Viimeisellä käynnilläni Pomarén luona pyysin minä häntä huolehtimaan Rarahusta.
"— — — Oli miten oli, Loti", sanoi hän. "Mitä sinä nyt tekisit tässä asiassa?"
"Minä tulen takaisin", vastasin minä epäröiden.
"Loti! — — — sinun veljesikin aikoi palata! — — — Te sanotte kaikki niin", sanoi hän hitaasti kuin omia muistojaan uudistellen. — — —
"Kun te lähdette minun maastani, sanotte te kaikki niin. — Mutta Britannian maa (te funea piritania) on kaukana Polynesiasta; kaikista niistä, joiden minä olen nähnyt lähtevän, ovat hyvin harvat palanneet." — — —
"Suutele toki häntä", sanoi hän sitten veljensä tytärtä osoittaen. "Sillä häntä et sinä enää tule tapaamaan. — — —"