PIETARIN VIERAANA.
Reading edition
On keskiyö. Pietarin asemalla puhkuu laiturin vierellä pitkä Siperian juna viikkoisesta matkastaan väsyneenä. Kalpeiden lyhtyjen valossa kiiruhtavat ihmiset monine matkalaukkuineen laitureita pitkin asemahalliin ja sieltä edelleen portailta eteen aukeneville pimeille kaduille. Suuresta joukosta syrjässä vaeltaa kaksi junasta tullutta, joiden askelten tahti on hidas ja käynti epävarma. Kukaan ei ole tietänyt tulla heitä vastaan, ja vieraan miljoonakaupungin hotellit ovat täynnään matkustajia.
* * * * *
Pietarissa-olostaan Svinhufvud kertoo:
— Tällä tavoin sitä tultiin puoleksi hurrattuina ja kovin väsyneinä Pietariin. Sinne saavuttiin myöhään yöllä. Hotellit olivat kaikki täynnä, joten emme päässeet minnekään sisään, mutta sitten meidät kutsuttiin erään rautatievirkamiehen luo yöksi. Hän oli tullut junaan Vologdasta, ja olimme häneen matkalla tutustuneet. Odotettuamme tunnin ajan asemalla tuli hän tarjoamaan meille yökortteeria, ja sinne hänen luokseen mentiin. Nukuttiin jollakin sohvalla ja oltiin tyytyväisiä, että saatiin katto pään päälle, sillä muuten olisi saatu olla kadulla koko yö.
Seuraavana aamuna minä menin Hackzellin luo ja kävin hänen seurassaan tervehtimässä Venäjän väliaikaisen hallituksen jäseniä. Ne olivat silloin jo palauttaneet Suomelle oikeudet takaisin. Suomelle oli määrätty eri edustajakin, Roditsheff, joka oli Suomelle hyvin ystävällinen. Tapasin Kerenskin, joka oli oikeusministeri, ja Miljukoffin, joka oli ulkoministeri, mutta Ljvoff, pääministeri, oli niin kiinni töissään, etten pyrkinytkään hänen puheilleen. En muista, mitä siinä Kerenskin ja Miljukoffin kanssa juteltiin, mutta tietysti kiitin heitä siitä, että olivat antaneet Suomelle oikeudet takaisin, ja Kerenskiä kiitin vapauttamismääräyksestäni. Kävin myös Suomen ministerivaltiosihteerin virastossa, ja siellä olivat Roditsheff ja viraston virkamiehet vastassa.
Illalla olivat Pietarin suomalaiset järjestäneet meille juhlan. En muista, keitä siellä oli, mutta rovasti Saarinen oli ainakin ja nykyinen sotarovasti Malin, joka oli Pietarissa ruotsalaisen seurakunnan pappina. Paljon siellä oli väkeä. Me olimme kuitenkin kovin väsyneitä pitkän matkan jälkeen.
* * * * *
Perjantaina 30.3.1917 Inkeri kertoo:
— Päivän kuluessa kävi asessori Svinhufvud tuomari Hackzellin kanssa oikeusministeri Kerenskin luona, joka syleillen ja suudellen toivotti asessori Svinhufvudin tervetulleeksi lausuen samalla, että ne vääryydet, jotka niinhyvin asessori Svinhufvudia kuin Suomen maatakin vanhan hallitusjärjestelmän aikana olivat kohdanneet, tulisivat tästä puolen korjatuiksi ja jäisivät vain ikäviksi muistoiksi.
Tervehdykseen vastasi asessori Svinhufvud valituin sanoin.
Tämän jälkeen kävi asessori Svinhufvud ministerivaltiosihteerin virastossa, jossa väliaikainen ministerivaltiosihteeri Roditsheff ja hänen apulaisensa Protopopoff sekä kaikki viraston virkamiehet olivat kunnioitettua maanmiestämme vastassa. Tervehdyksen täällä lausui Roditsheff ja puheeseen vastasi lyhyesti asessori Svinhufvud.
Vielä kävi asessori Svinhufvud päivän kuluessa ulkoministeri Miljukoffin luona, joka niinikään toivotti hänet pitemmässä puheessa tervetulleeksi.
Myöskin ovat useat duumanjäsenet lausuneet toivomuksen, että asessori Svinhufvud kävisi valtakunnanduumassa. Matkasta väsyneenä ja arvaten, että täällä tulisi loppumattomiin puheita, hän jätti kuitenkin tämän käynnin tekemättä.
Klo 8 illalla olivat sitten Pietarin suomalaisen ja ruotsalaisen siirtokunnan jäsenet järjestäneet asessori Svinhufvudille vastaanottoillanvieton Grand-hotellissa. Tilaisuudessa olivat m.m. ministerivaltiosihteeri Roditsheff ja hänen apulaisensa Protopopoff sekä useita muita huomatulta Pietarin venäläisen seurapiirin edustajia. Suomalaisia ja ruotsalaisia oli tilaisuudessa saapuvilla n. 200 henkeä.
Juhlavieras saapui rouvineen illanviettoon hiukan yli klo 8, ja yleisö otti hänet vastaan seisaalleen nousten ja vilkkain kättentaputuksin.
Ensimmäisen tervehdyspuheen piti Pietarin ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra, pastori Malin, kiittäen lämpimin ja valituin sanoin asessori Svinhufvudia siitä horjumattomasta esimerkistä, jonka hän oikeuksiemme esitaistelijana oli koko kansallemme antanut.
Tämän jälkeen puhui kapteeni Backmansson venäjänkielellä Roditsheffille ja Protopopoffille lausuen samalla kiitokset uudelle väliaikaiselle hallitukselle siitä, että se oli Suomelle palauttanut takaisin entisen, perustuslakien mukaisen oikeusjärjestyksen.
Roditsheff ja Protopopoff vastasivat samoin venäjänkielisissä puheissa lausuen toivomuksen, että Suomen ja Venäjän keskinäisissä suhteissa tulisivat tästä puoleen toiset siteet vallitseviksi kuin kaatuneen sortovallan aikana.
Pietarin suomalaisten koulujen johtaja Peräläinen kosketteli puheessaan niitä mullistavia muutoksia, jotka vallankumous muutaman päivän aikana oli saanut aikaan sekä Suomessa että Venäjällä.
Tämän jälkeen laulettiin Maamme-laulu.
Laulun sävelten vaiettua nousi puhumaan asessori Svinhufvud pitäen puheensa sekä suomen- että ruotsin kuin myös venäjänkielellä. Puheessaan teroitti asessori Svinhufvud, ettei hän ole ansainnut niitä suurenmoisia kunnianosoituksia, joita hänen osakseen on tullut pitkin matkaa jo Venäjälläkin ja varsinkin nyt Pietarissa. Hän on tehnyt vain tuomarinvelvollisuutensa. Samalla hän painosti sitä, että oikeuden horjumattomat ihanteet aina pääsevät loppujen lopuksi voitolle, ja siksipä niiden puolesta kannattaa taistella silloinkin, kun mielivalta näyttää hetkeksi kaiken oikeuden tallaavan jalkoihinsa.
Puhe otettiin vastaan myrskyisillä suosionosoituksilla.
Tämän jälkeen seurasi kaunis puhe rouva Svinhufvudille, joka rohkeasti oli jakanut puolisonsa kärsimykset ja nyt yhdessä puolisonsa kanssa palasi isänmaataan kohti.
Tämän jälkeen lauloi Pietarin »Nordiska Föreningenin» lauluseura johtajansa Hoppendorffin johdolla useita lauluja sekä suomen- että ruotsinkielellä.
Vielä tämän jälkeen puhui vapaaherra Bruun ministerivaltiosihteerin apulaiselle Protopopoffille kiittäen häntä siitä aivan harvinaisen väsymättömästä työinnosta ja tarmosta, jota hän oli viime aikoina osoittanut saadakseen Suomen asioiden hoidon järjestetyksi oikealle tolalle sen sekasotkun jälkeen, jonka edelliset vastuuttomat maamme edustajat Pietarissa olivat saaneet aikaan.
Vielä seurasi muutamia puheita ja lauluja illan kuluessa. Mieliala tilaisuudessa oli tietysti erittäin innostunut.
* * * * *
Svinhufvudin lähdöstä Pietarista kertoo Karjala:
— Asessori Svinhufvud lähti Pietarista kotimaataan kohti postijunalla klo 9.30 aamulla. Vaikka tämä aika Pietarin oloihin verraten katsotaan vielä sangen varhaiseksi aamuhetkeksi, oli siitä huolimatta asemalle kokoontunut moniin tuhansiin nouseva väkijoukko sekä suomalaista ja ruotsalaista että venäläistä yleisöä toivottamaan kunnioitetulle maanmiehellemme onnellista matkaa hänen kotimaansa portilla.
Kun asessori Svinhufvud rouvineen oli saapunut aseman eteissaliin, istuttivat nuoret kädet hänet paikalle hätäpikaa hankitulle tuolille ja kantoivat riemusaatossa ja yleisön eläköönhuutojen kaikuessa asemasillalle.
Suomen valtionrautateiden puolesta oli Pietarista lähtien varattu asessori Svinhufvudia ja häntä kotimaahan saattamaan lähteviä pietarilaisia maanmiehiämme varten erikoinen I:n luokan vaununosasto. Kun matkatavarat oli sijoitettu siihen, viritti yleisö asemasillalla laulun »Jos sydän sulia puhdas on» ja »Maamme». Viimeksimainitun laulun sävelten vaiettua piti Svinhufvud saattojoukolleen lyhyen jäähyväispuheen kiittäen siitä suurenmoisesta ja sydämellisestä vastaanotosta, joka hänen ja hänen puolisonsa osaksi oli tullut suuren ja nyttemmin vapaan Venäjän vapaassa pääkaupungissa, sekä lausuen ilonsa sen johdosta, että sai palata kotimaahan juuri silloin, kun meidänkin kansallemme pitkän sortokauden pimeyden jälkeen vapaan ja valoisan tulevaisuuden aamu kauneimmillaan hymyili.
Puheen jälkeen vielä laulettiin Savolaisten ja Karjalaisten laulut.
Junan liikkeelle lähtiessä kohotti yleisö jyrisevän eläköönhuudon, joka kauan vielä kaikuna seurasi vitkalleen kotimaahan päin poistuvaa junaa.
* * * * *
Edellisenä yönä oli Pietarissa olevan Suomen aseman sähkösanomalaitos kuumeisella kiireellä naputellut tietoja kotimaahan, asemalta asemalle ja kaupungista kaupunkiin, että Svinhufvud on tulossa. Kuin kulovalkea levisi ilosanoma ympäri maan.