OSTJAKKEJA VIERAILULLA.
Reading edition
Tuhat vuotta sitten ulottui suomensukuisten kansain asuma-alue yli pohjoisen ja keskisen Venäjän aina Moskovaan saakka, ja niiden väkiluku oli lähes yhtä suuri kuin venäläisten heimojen, jotka niiden kanssa kävivät taistelua suurten metsä- ja multa-alueiden asumasijoista. Taistelu päättyi tappioksi suomensukuisille kansoille, jotka sitten hajaantuivat erillisiksi heimoiksi ja joutuivat Venäjän orjuuteen. Yksi näistä heimoista, ostjakit, suomensukuisten kansain ugrilaiseen ryhmään kuuluva, joutui pakenemaan venäläisten vainoa pohjoisen Siperian suurten valtajokien Obin ja Irtyshin turviin. Aikaisemmin olivat ostjakit kuitenkin yhdessä sukulaistensa vogulien kanssa muodostaneet Jugran mahtavan valtion, josta jo arabialaiset kirjoittajat mainitsevat. Mutta menetettyään itsenäisyytensä joutuivat he pysyväisesti Venäjän valtaan noin kolme vuosisataa sitten. Vaikka monisatavuotinen orjuus onkin painanut ostjakkien kansaa, ja vaikka erämaat ovatkin pysähdyttäneet heidän sivistyksellisen kehityksensä luonnonkansan tasalle, on otsjakkien mieliin jäänyt kytemään voimakas vastenmielisyys venäläisiä kohtaan. Kerrotaan, että viime vuosisadan puolivälissä elänyt ostjakkiruhtinas Taishin kieltäytyi lähettämästä poikiaankin venäläiseen sotakouluun, vaikka hänellä siihen korkean syntyperänsä takia olisi ollut oikeus.
* * * * *
Ostjakit, jotka asuvat Tymskojesta monta penikulmaa länteen ja pohjoiseen, kävivät silloin tällöin kylässä asioillaan. Heistä Svinhufvud kertoo:
— Eräänä päivänä aamupuoleen tuli kylään retkikunta oikeita ostjakkeja poroineen. Kunkin reen edessä oli kolme poroa perätysten. Porot olivat hyvin sieviä, mutta ukot eivät. Heistä osasi ainoastaan yksi vähän venättä ja he olivat pakanoita. Heidän rekensä olivat samanlaisia kuin matkakertomuksissa kuvataan: liistereen tapaiset, jalakset hyvin korkeat ja ohuista laudoista tehty päällys, missä istuttiin porontaljoilla. Poroja ohjattiin pitkällä vavalla, jonka päässä oli sompa. Sillä pukattiin etumaista poroa, että se tiesi mihin kulkea. Ostjakit toivat oravan, kärpän ja kolonokin nahkoja ja ostivat sitten jauhoja, suoloja ja teetä. Viinaakin he olisivat ostaneet mielellään, mutta sitä ei ollut. Kyläläiset kertoivat, että ostjakit ostavat tavallisesti viinaa ämpäreittäin ja juovat sitä suoraan siitä, ja sellaisia he pitivät suurina juoppoina.
Venäläisillä oli ostjakkeja varten osittain eri tavarat. Heille myytiin sellaisia lautasia, joissa oli kaikki sateenkaaren värit. Samoin oli puodeissa huonoja jauhonsekaisia karamelleja varattuna erityisesti ostjakkeja varten. Kun kävin puodissa, niin kysyin ihmetellen, ketkä tällaista tavaraa ostavat. Vastattiin, että ostjakit tietysti.
Tällainen retkikunta tuli kylään pari, kolme kertaa talvessa. Venäläiset kertoivat muuten, että ostjakit eivät ole koskaan taloissa yötä. He tulevat aamulla, mutta menevät yöksi suolle, jossa oli ruokaa poroille. Ostjakit eivät ole tottuneet makaamaan huoneissa eivätkä nuku hyvin, jolleivät saa olla taivasalla, varsinkin kun metsämiehen onni huoneissa nukkuen meni pilalle. He olivat venäläisten mielestä aivan villejä. Emme osanneet heidän kanssaan puhua, mutta sen verran saimme selville kauppias Prenitsnikovin vaimolta, joka oli kotoisin Surgutista, ostjakkien alueelta, ja puhui ostjakinkieltä, että heidän laskusanansa olivat aivan suomenmukaiset. Ensimmäiset laskusanat olivat järjestyksessään: it, kat, kolm, njel, vet, khut. Useampia ei Prenitsnikovin vaimo tuntenut.
* * * * *
Siitä surkeasta kohtalosta, jonka alaiseksi samojedit ja ostjakit ovat joutuneet näillä pohjoisilla maanäärillä, voidaan tuskin kyllin vaikuttavin sanoin kertoa. Venäläiset anastavat heidän kalliit nahkatavaransa pilkkahinnasta. He juottavat ostjakkiparat humalaan ja tekevät kaupat heidän kanssaan silloin, kun heidän harkintakykynsä on kokonaan poissa. Täten hankkimillaan nahkatavaroilla venäläiset ansaitsevat moninkertaisesti ja elävät näillä voitoillaan. Röyhkeydessään ovat venäläiset menneet niin pitkälle, että ovat jakaneet eri ostjakkiperheet kuin orjat keskenään, joista jokaisella kauppiaalla on omat oikeutensa alaisiinsa. Saattamalla alaisensa ostjakit lisäksi hyvin ovelasti velallisikseen venäläiset ovat saaneet heidät täydelliseen valtaansa.