SARGON I JA NARAMSIN.

Korkealle yli kaikkien muiden vanhemman ajan Babylonian hallitsijapersoonallisuuksien kohoaa Sargonn I:n hahmo. Hänen onnistui yhdistää koko Babylonia valtikkansa alle ja hän laajensi valtakuntansa rajoja kaikkiin ilmansuuntiin. Etelään hän kulki aina Persian lahdelle, missä »hän pesi aseensa puhtaiksi meren vedessä». Luoteeseen hän johti sotajoukkonsa »Setrimetsään», s.o. Libanoniin, pitäisipä hänen purjehtineen yli merenkin ja saapuneen Kypros saarelle. Jos tämä on totta, niin hän on varmasti käyttänyt ulkomaalaisia merimiehiä, sillä babylonialaiset ja assyrialaiset itse tunsivat pyhää kauhua märkää elementtiä kohtaan. Kun Assyrian kuningas Sanherib myöhemmin uskaltautui lyhyeen matkaan yli Persian lahden, juhlittiin tätä rohkeata yritystä niin kuulumattomana, että ainoastaan oikeat maamyyrät voivat sellaisesta aiheesta johtua moiseen ylenmääräiseen juhlailuun. Sargonin elämän historiaa, joka päättyi noin 2 600 vuotta e.Kr., kaunisteltiin taruissa satumaisin piirtein. Hänen elämän näyttämölle ilmestymisensä muistuttaa perimätiedon mukaan hyvin paljon pikku Mooseksen syntymää. Hänen äitinsä oli ollut papitar, ja kun tässä asemassa olevan naisen ei sopinut tuottaa lapsia maailmaan, »hän pani hänet kaislakoriin,[120] jonka hän tiivisti maapihkalla ja jätti hänet virran vietäväksi.» Tämä oli Itämailla tuohon aikaan tavallinen tapa suoriutua epämieluisista pienokaisista. Voitiin myöskin panna heidät heitteelle erämaahan tai vuoristoon tai jättää heidät koirain ja korppien ruoaksi. Virta kuljetti kumminkin pienokaisen hyväntahtoisen miehen luo, joka oli noutamassa vettä joesta, ja hänen talossaan sai lapsi varttua mieheksi.

Mahtava valloittaja oli myöskin Naramsin. Vanhan voitto-piirtokirjoituksen mukaan, joka kumminkin on liioiteltu, hän voitti 17 kuninkaan liittoutuman, jolla oli lähes 100 000 sotilasta. Hänen suurimpana mainetyönään pidettiin Maganin maan valloitusta. Minkä vuoksi? Sen vuoksi, että tämä maa oli vuoristoa ja antoi siis tuotetta, joka oli hyvin haluttua Babylonian vähäkivisessä tasankomaassa, nimittäin kiveä. Maganista saatiin mustaa dioriittia, josta joukko babylonialaisia kuvapatsaita ja maljakoita on tehty. Maganilla babylonialaiset tarkoittivat luultavasti sitä osaa Arabian niemimaata, joka oli heidän oman maansa rajalla.