MORAALI JA ELÄMÄNVIISAUS.

Eräässä kuuluisassa loitsussa luetellaan koko joukko erilaisia syntejä, ja siitä saa selvän kuvan babylonialaisten uskonnollisista ja eetillisistä käsityksistä. Manaaja huutaa jumalia avuksensa ja kysyy, mitä synnintekoja sairas tai murheen painama on tehnyt, koska jumalalli viha ja rangaistus on häntä kohdannut:

»Onko hän pahoittanut jumalansa mielen? Onko hän kieltänyt myöntämisen tai myöntänyt kieltämisen asemesta? Onko hän toivonut toisille pahaa tai puhunut väärin? Onko hän lahjonut tuomaria? Onko hän kylvänyt vihaa isän ja pojan välille, äidin ja tyttären välille, veljesten välille, ystävysten välille? Onko hän halveksinut isäänsä ja äitiänsä? Onko hän käyttänyt vääriä punnuksia tai vetänyt rajat väärin? Onko hän tunkeutunut lähimmäisensä huoneeseen, lyhennellyt lähimmäisensä vaimoa, vuodattanut lähimmäisensä verta tai riistänyt lähimmäisensä vaatteet? Onko hän noussut esimiestänsä vastaan? Onko hänellä ollut sima kielellä, myrkky mielessä? Onko hän levittänyt vääriä oppeja? Onko hän tehnyt saastaisia tekoja ja toiminut loitsijana ja noitana? Onko hän ollut kosketuksissa kironalaisen kanssa, nukkunut kironalaisen vuoteessa, istunut kironalaisen tuolilla, syönyt kironalaisen astiasta tai juonut kironalaisen tuopista?»

Toisessa loitsutekstissä mainitaan sellaisiakin syntejä kuin taimien nyhtäminen pellolta, kaislan leikkaaminen ruohokosta, lähimmäisensä kanavan täyttäminen, virran veden pilaaminen ja metsänriistan poikasten tappaminen.

Egyptiläisten viisausoppien vastineita on myöskin löytynyt Assyriasta ja Babyloniasta. Tuollainen »siveysopin katekismus», kuten sitä voisi nimittää, löytyy kahtena kappaleena Assurbanipalin kirjastossa ja yksi kappale sitä on uusbabylonialaiselta ajalta. Siinä sanotaan muun muassa:

»Älä panettele, vaan puhu hyvää toisista! Älä puhu pahaa, vaan selitä kaikki parhain päin! Joka panettelee ja puhuu pahoja sanoja, hänelle Shamash[153] on kostava. Älä puhu suusi täydeltä, vaan pidä vaari huulistasi! Jos olet kiihdyksissä, niin älä puhu heti! Jos puhut ajattelemattomia, saat sen sitten hyvittää. Rauhoita siis mielesi ja pidä hampaasi kielesi edessä!

Aamuisin heittäydy maahan kasvoillesi ja huuda jumalaasi. Silloin sinun voimasi paisuvat. Jumalan pelko hankkii armon, uhri antaa menestystä elämässä ja rukoukset vapahtavat sinut synnin kahleista.»

Edelleen teroitetaan mieleen velvollisuutta pysyä sanassaan, osoittaa auttavaisuutta alaisiansa kohtaan sekä antaa nälkäisille syömistä ja janoisille viiniä juotavaksi», sillä »se on otollista Shamashille, ja hän on hyvän hyvällä palkitseva.»

Assurbanipalin kirjastossa on muitakin kiintoisia viisaudensanoja, ikävä kyllä katkonaisina paloina. Muun muassa kehoitetaan: »Palkitse hyvällä vastustajasi, joka sinua vahingoittaa! Jätä kosto jumalan käteen!»

»Älä ota vaimoksesi koskaan porttoa, temppeliprostituoitua, joka on vihitty jollekin jumalalle, taikka ilotyttöä. Sillä surun ja tuskan hetkellä ei hänestä ole lohduttajaksi, ja kun sinua ahdistetaan, hän asettuu ahdistajaisi puolelle sinua vastaan. Missä hyvänsä tuollainen nainen astuu kotiisi, se siitä turmeltuu.»

»Kavahda itseäsi petoksesta ja muista salaisista rikoksista, sillä ennemmin tai myöhemmin ne tulevat ilmi, ja silloin sinut vedetään niistä tilille.»

»Älä panettele, vaan puhu kaunista lähimmäisestäsi! Älä ota suutasi täyteen, vaan varo huuliasi, äläkä puhu heti kaikkea, mitä mielessäsi liikkuu! Jos puhut harkitsematta, saat sitä myöhemmin katua.»

* * * * *

Kokoelman assyrialais-babylonialaisia sananlaskuja Assurbanipalin kirjasto on myöskin meille pelastanut. Niissä tavataan seuraavan laatuista elämänviisautta: »Joka sanoo: 'Voi jospa voisin hänelle kostaa ja kostaa monenkertaisesti!' hän ammentaa kaivosta, jossa ei ole vettä, ja hieroo ihoa käyttämättä voidetta.» — »Vieraassa kaupungissa tulee työmiehestä herra.» »Ken on nälkään kuolemaisillaan, häntä ei ruoki hopeata täynnä oleva arkku eikä lipas, joka on täynnänsä kultaa.» — »Huono siemen ei idä.» — »Juopunut on yhtä voimakas kuin mato.» — »Sinä menit ja anastit vihamiehesi pellon; nyt hän tulee ja ottaa sinun peltosi», joka vastaa suunnilleen: »Vuoroin vieraissa käydään.» — »Ei savua ilman tulta», sanomme me. Babylonialainen kysyy: »Kuka tulee raskaaksi ilman siitosta?» tai »Kuka voi lihoa syömättä?»

Lopuksi muutamia ytimekkäitä lauseita assyrialais-babylonialaisesta kirjallisuudesta:

»Pelkää jumalaa, kunnioita kuningasta!»

tai:

»Oikea ystävä muistaa senkin, joka hänet unohtaa»,

ja lopuksi:

»Palkitse hyvällä se, joka sinulle pahaa tekee!»

Kirjallisuutta:

Martin Jäger, Assyrische Räthsel und Sprüchwörter (Delitzsch — Haupt, Beiträge zur Assyrologie II).