TUOMAS RAGVALDINPOIKA.

Köyhistä vanhemmista syntynyt 27/12 1724 Tyrväässä, varhain orvoksi jäänyt, ilman kasvatusta, ontuva ja rampa, on Tuomas Ragvaldinpoika kuitenkin ansainnut muistamista. Yhteen aikaan Turussa oleskellen, toimitti hän painoon useat häärunot ja jälkimuistot, vaan muutti sitten Loimaalle, missä kuoli 14/3 1804.

YLHÄISEN LAPSEN HAUDALLA.

(Lyhennetty.)

Taivaan lintuin laumasta Mainitahan kotkasta, Että yli muiden niin Lentää asti pilvihin.

Niin nyt tämä herranen, Johannes, vähä sielunen, Lensi ylös korkeaan Taivaan saliin oikeaan,

Isän syliin Jesuksen, Joka näki parhaaks sen, Suloisella suvella Nisuns' jyvän jouduttaa.

Niinpä Jesus puheli, Rakkaudesta saneli: Sallikaa ne vähäiset Tulla tykön' lapsiset.

Surun laakson pellosta, Mailman pahast' alhosta, Jossa lapset kasvavat, Vesoina jo kuivavat.

Jesus ulos johdatti, Isänmaahan istutti; Siell' on vahva satama, Ei siell' tuule, tuiskukkaan;

Mutt' tää kukka ihana Kaunis onpi kasvoilta, Enkelitten muotoinen, Pyhäin kaikkein kaltainen.