← Table of contents
Väinölä

IISA ASP.

Reading edition

Syntyi Utajärven kappelissa 4/2 1853, tuli 1871 Jyväskylän seminaariin, kuoli 11/12 1872. Hänen harvoissa runoelmissaan ilmaantuu harvoin tavattava hienous ja sulo.

AALLON KEHTOLAULU.

Nuku, nuku aaltonen, Nuku jo! Tuolla laulaa humisten Kuusisto! Kehtolaulusi se on — Nuku aalto rauhaton, Nuku jo!

Miksi tahdot katsella Kuinka jo Loukannut on luontoa Turmio? Kuinka kukat surkastuu, Kuinka tuuless' paljastuu Lehdikko?

Nuku aalto, vaahtopää! Nuku jo! Kerran sinun herättää Aurinko. Senpä sulle, rauhaton, Hellä silloin suotu on Suutelo.

Herätessäis heloittaa Kukat jo, Suloisesti tuoksuaa Tuomisto. Liverrykset lintusten Silloin soi kuin Väinösen Kantelo!

Sydän! nuku sinäkin, Nuku jo! Uni sull' on suloisin Nautinto. Toivo aikaa armaampaa, Nuku, kunnes lopun saa Taistelo!

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings