← Table of contents
Väinölä

JAAKKO JUTEINI.

Reading edition

Syntyi talonpojan poikana 14/7 1781 Hattulassa, tuli ylioppilaaksi 1800, ja 1813 maistraatin sihteeriksi Viipuriin, mistä virasta 1840 otti eron. Juteini on julaissut suuren joukon pienempiä ja pitempiäkin runoja, esim. Muistopatsas Suomessa Aleksanderille I, 1815, näytelmäntapainen Pila pahoista hengistä, 1817, Huilun humina eli takaisin tulo Väinämöisen hyvästijätöstä, 1820, ja vaikutti väsymättömällä innolla suomalaisuuden herättämiseksi. Yliopiston riemujuhlassa 1840 tuli hän filosofian kunniatohtoriksi. Hän kuoli 20/6 1855.

LAULU SUOMESSA.

Arvon mekin ansaitsemme Suomenmaassa suuressa, Ehk'ei riista riemuksemme Saavu miesten maatessa; Laiho kasvaa kyntäjälle, Arvo työnsä täyttäjälle.

Suomen poika pellollansa Työtä tehdä jaksaapi, Korvet kylmät voimallansa Perkaapi hän pelloksi; Rauhass' on hän riemullinen, Mies sodassa miehuullinen.

Opin teillä oppineita Suomessa on suuria, Väinämöisen kanteleita Täällä tehdään uusia; Valistus on viritetty, Järki hyvä herätetty.

Suomen tytön poskipäihin Veri vaatii kukkaset, Hall' ei pysty harmaa näihin, Näit' ei pane pakkaset; Luonnossa on lempeyttä, Sydämmessä siveyttä.

LAULU ELÄMÄN NAUTINNOSTA.

Luonnon suuren lapsukaiset avaruuden alla, Nauttikaamme elämätä iloll' ihanalla! Pois, pois karvaus, Vältä, veikko, huolet! Pois, pois valitus, Taita tuskan nuolet!

Rakkaus on tuskan alla rinnassamme täällä Aina niinkuin päivänpaiste syksyisellä säällä. Pois, pois vihainen Väliltämme vaino! Pois, pois salainen Kateuskin kaino!

Ilon aamu autuas on nytkin alkavainen, Riemun päivä ruskottaapi kaunis, koittavainen. Pois, pois turmelus, Hyvä hyvin käytä! Pois, pois huokaus, Toivoll' onni täytä!

Kaunis, niinkuin kuutamolla kuljeskellessamme, Onpi toivo, sielun valo vaelluksessamme. Pois, pois epäilys Erhetyksen yöstä! Pois, pois pimeys Tunnosta ja työstä!

Kyllä kalma ennustaapi, ettäs olet multa, Että kaikki katoaapi, kauneus ja kulta. Pois, pois kuitenkin Kuolon pelko peitä! Pois, pois pikemmin Murhe musta heitä!

Missä lienee muuttumatta olo maamme päällä? Tyytyväisyys onpi vasta onnen täyte täällä. Pois, pois viipyköön Murhepäivä meiltä! Pois, pois pysyköön Itku ilon teiltä!

MENESTYS SUOMESSA.

Kyllä on Suomessa luminen luonto, Vaan hyvän suonto Riemulla rintoja lämmittää. Kulkekoon talvella kylmänä kuukin, Lämmin on luukin, Kun veri ystävät yhdistää.

Kesällä leikkivät linnut ja karjat, Makeat marjat Varsista valmiina taitellaan. Kedolla kestävät lapset ja laumat, Pellolle aumat, Korkeat, laveat laitellaan.

Miehiksi nousevat poikamme norjat, Suorat ja sorjat, Miehinä mieltänsä kiitellään, Pienestä piiasta paisuupi nainen, Jaa, samallainen, Kuin marja kukasta viljellään.

Naitavan neitosen lempeä laatu, Simasta saatu, Aina on sulava suosioon. Ei ole elämä onnea vailla Suomenkaan mailla, Avoinna ovi on nautintoon.

LAPSEN LAULU LESKELLE.

Älä itke äitini, Älä äiti kulta, Vaikka vaan nyt isäni On jo musta multa.

Älä muista murhetta, Tuoll' on kirkas taivas, Poikas torjuu puutetta, Vähentääpi vaivas.

Kyllä luonto lapsella Viimein vahvistuupi, Miehen voima varrella Kerran kukoistuupi.

Anna ajan ehtiä, Huoles minä maksan; Leipä paisuu leveä, Koska kyntää jaksan.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings