HELLENISTINEN KULTTUURI.

Kun Aleksanteri avasi Itämaat länsimaiselle yritteliäisyydelle, ei syntynyt ainoastaan maailmankauppaa, vaan myös yleismaailmallinen kulttuuri. Kreikkalainen kulttuuri tunkee nyt Itämaihin, mutta saa sieltä itse vuorostaan uusia vaikutteita, mitkä tekevät sen sopivammaksi valtaamaan maailman. Egyptiläinen ja babylonialainen sivistys, ennen kaikkea kaldealaisten tähtitiede, Zoroasterin oppi hyvän ja pahan maailmansielun taistelusta, Israelin Jahvenpalvonta ja oppi syntivelasta ja katumuksesta, kaikki tuo tunkeutui syvälle kansantajuntaan yli koko maailman ja sai historiallisesti ratkaisevan merkityksen. Hellenistisestä kreikasta — kielestä, jolle Vanha Testamentti käännettiin ja jolla sitten Uuden Testamentin kirjat kirjoitettiin — tuli sen ajan maailmankieli, kuten myöhemmin, vuorostaan ja aikanaan latinasta, ranskasta ja englannista. Uutta kreikkalaisen kulttuurin muotoa, joka nyt syntyy nimitetään hellenistiseksi erotukseksi vanhempain aikain helleenisestä. Se on sekakulttuuria, jolla on toinen luonne Egyptissä kuin Kreikassa ja Makedoniassa, toinen Babyloniassa kuin Syyriassa j.n.e.