TAIVAANI.
Reading edition
Kultaloimussa pakenee aurinko länttä päin. Tuskaa tuntoni vapisee; tutkin sydäntäin.
Kerran päiväini viimeinen ruskotus sammuu pois kuin sen viinihehkua en nähnyt ma koskaan ois.
Mutta kun pimeys nielee maan, meren ja tornit nuo, ihmeen Jumala armossaan tapahtua suo.
Kauas hetkellä kuoleman luotani siirtää hän muiston sairaan ja polttavan, murheen jähmettävän.
Katso, ilo ja kauneus vain tulvii ylitsein! Tuulta hengitä ulappain, tuoksua syreenein.
Raikas, ihana taipumus — siinä taivaani mun, siinä autuus ja siunaus! Kuolen riemuhun.