OLE TERVEHDITTY.

Herra, ma saavuin Mamren tammistoon. Kaukaa jo aavistin sinut — täällä vasta tuulen pauhusta, puiden huminasta askeleesi ma eroittanut oon. Ole tervehditty, jumalvieras ikuinen, kirkas

Herra, paimentolaisena harhailin virtojen luota erämaan kohtuun hamaan. Koskaan yöksi en yöpynyt paikkaan samaan, pimeydessä telttani pystytin. Ole tervehditty, jumalvieras ikuinen, kirkas.

Kasvosi, ah, ovat salama ja hiljaisuus. Kasvosi, ah, ovat myrsky ja aamurusko. Vaippas on henkeni väkevyys ja usko. Äänesi tunnen: se öin mua unessa huus. Ole tervehditty, jumalvieras ikuinen, kirkas.

Sammuvin silmin näen minä valtaisen näyn. Herra, Herra, mikä on palvelijasi, että mun sallit katsella kasvojasi, kun sua vastahan tammien alla ma käyn! Ole tervehditty, jumalvieras ikuinen, kirkas.