← Table of contents
Runoja

VAINIOLLA.

Reading edition

Poutaisina pilvet väikkyy Säteillessä auringon, Tähkälainein pelto läikkyy, Joutunut jo vilja on.

Tähkät päätään nyökytellen Kutsuu luokseen leikkaajaa. Talkookansa riemuellen Vainiolle kiiruhtaa.

Sirpit siellä kilvan kapsaa — Kas mi liike, häile kas! Oljet katkee, sänki napsaa, Päätään nostaa kuhilas.

Perttu leikkaa saran viertä, Hiki otsan kostuttaa, Hänpä Liisan saareen kiertää — »Tuokaa venhe — auttakaa!»

Nauru kaikuu pitkin sarkaa, Liisan posket punastuu — »Ken nyt auttaa tyttö parkaa? Perttu vainen — kenpä muu!»

Perttu ilkkuu: »ruuhen sulle Soudan, aimon palkinnon Saanen tuosta: totta mulle Annat suu —». »Vait vallaton!»

Jääkö Liisa saareen, vaiko Hänet Perttu pelastaa? Palkintonsa siitä saiko? — Min' en tiedä. — Arvatkaa! —

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings