ENSI KERRAN.
Reading edition
Ensi kerran kun äänes kuulin, Luulin lintusen laulavan, Kun näin silmäsi tuikkeen, luulin Armaan päivyen nousevan.
Ilt' ol' leuto ja päivä laski, Rusko luodetta purppuroi, Heilimöissänsä nukkui kaski, Laulu lehdosta silloin soi:
»Onnellisna jo pesässäsi Nukut, pienoinen lintunen, Sull' on luonasi ystäväsi, Oi — on määrä jo toivojen».
Näin sä laulelit. Luokses silloin Ahon reunahan astuin ma, Silloin silmäsi näin — oi milloin En sen tuiketta unhoita! —
Aina vieläkin, armahani, Korvissani sun äänes soi, Päivä virkosi rinnassani — Ol'pa silmäs sen aamukoi.