UNELMA.
Reading edition
Iltaruskon liekitessä Istuin yksin siimehessä Alla tuomen tuuhean. Lunta päällein tuiskutteli Kukat, allain tuoksueli Nukka nurmen nukkuvan.
Silloin sinne, armaiseni, Hiivit hiljaan rinnalleni Keveenä kuin keijuinen. Kulta kuulti kutriltasi, Ruusut uhkui poskillasi, Luoden niille hohtehen.
Oi — sun silmissäsi lempi Kuinka loisti, kuinka hempi Silloin niissä myhäili! Oi — sun huultes herttaisinta Hymyilyä silloin! — Rinta Kaksoislainein aaltosi. —
Jo mä innostuksissani Painoin vasten poveani Silloin sua, armahain! Poskea jo poltti poski — Huulihin jo huulet koski! Heräsin: oi' unta vain.