← Table of contents
Kahdeksantoista runoniekkaa

MIETTEITÄNI.

Reading edition

Tyhjästä on turha tullut, Joutavasta jouto henki, Sen minä minusta tunnen. Inhoelen itseäni, Kun on mulla heikko henki, Rauhatoin, rapasekainen, Varsin vailla tarkoitusta, Ilman määrättä, mitätöin, Kun se työntääpi tukulta Ajatusta aivohoni. Avaruuen alkujuurta Tahtoo, tähtiä, tavata, Ajatella aurinkoja.

Onko kuussa karjat, linnut, Kissat kiertotähtilöissä? Mitä tähtien takana? Mikä aine auringossa Lähettääpi lämpimiä? Mitä on mahassa maamme, Mitä pahamme perässä? Mitä ilman äären alla, Mitä pitkäisen puhallus? Mist' on ruohon runsas voima, Mikä sielu siemenessä? Mitä on tulen tulento, Mikä voima valkealla? Mitä on elämän alku, Mitä sieluumme salattu? Mitä unta uskon oppi, Mitä Luojamme lunastus? Mitä ihmisen ihossa: Mikä aine aivoloissa, Mitä on veri vetelä, Mistä luu lujaksi tehty? Mitä kulkevat keolla, Liikkuvaiset luonnon päällä, Matelevat maan sisässä? Mitä on meren mahassa? Luonnonkirja liian suuri, Onpi mainita mahotoin.

Vielä mulla miettimistä: Miks on kehno kerjäläinen, Miksi keisari komia, Miksi rikas röyhkiämpi, Aateliset ylpiöitä? Miks on summat summattomat Toisen taskuhun tupattu, Eikä penni pienempikään Kestä toisen kukkarossa? Miksi maat möhömahoille Onpi annettu osaksi, Talonpojan tarpeheksi Liuska liiaksi luettu? Miks on virkut virkamiehet Kestilöissä, kelpo reimat, Toimissansa torkkuvaiset? Miks ei papit paljon usko Sanojansa, saarnojansa? Miksi mestarit monesti Kulun saavat kelvottoman? Miks on kansat kaikki hullut, Kuninkaatki kurjat raukat, Kun ne suosivat sotia, Valmistavat vaaran töitä? Mun ei mahu muistohoni, Astu aivo partahani Erhetystä ihmiskunnan.

Viel' on mielessä minulla, Liian paljon luonnossani, Turhuutta tupattu paljon, Ajatuksen alla työtä, Etsimään olematointa, Mitätöintä miettimähän: Miten viljat vainiolta Massinalla maahan saisi? Miten reisurattahia, Vetäjiä vikkeliä Tehä eläinten avutta? Miten ois mitäkin tehä, Jott' ois helppo hartioille?

Niit' on liiaksi lukea Mielen kehnon mietintöjä, Mutta siintä sieluparka Saapi harmin haikiamman: Miks ei mulla mieli malta, Eikä mun ajassa anna Tavoitella tarpeellista, Kallista kalua saaha, Pysyväistä pyyeskellä, Mitä ei voro varasta, Eikä ruoste raiskaele?

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings