MERIKÖ AAVA VAIKO METSÄLAMPI?
Reading edition
Merikö aava vaiko metsälampi On sinust', armas, sulomp', ihanampi? Ma meren lainehia, myrskysäitä, Vapaita seljän suuren tuulispäitä Rakastan.
Tahdotko kuulla kosken hyrskintätä Vai lähtehenkö vienon läikkynätä? Minusta sulompi on kosken soitto: Sen soitossa soi vapa'us ja voitto Sorretun.
Armaampi onko kukkain kuiske hellä Vai metsän humu säällä myrskyisellä? Ma ihailen, kun soivat tuulten torvet, Kun virteen suureen yhtyy kaikki, korvet Kuorossa.
Miks' ihailenkaan myrskyä, — en tiedä. Se ehtinythän on niin paljon viedä. Siks' ehkä, kun tutuimmalta soiden Eloni tarinaa se pauhinoiden Kertovi!
Ei kauvan viihdy maissa merimiesi: Mer' aava, suur' on hälle kotiliesi. Hän sitä kaihoo, vaikka meren rinta Monesti hälle mieltä raivoisinta Uhkusi.
Noin minäi kaihoan ja lemmin merta ja tuulta, joka raitistuttaa verta, Noin lemmin työtä, ponnistusta, vaivaa. Ja tyrskyä, mi syvään merta kaivaa Elämän!
Hei, aallot elon, korviin kohiskaatte! Hei, tuulet tutut, nouskaa, tohiskaatte! Sep' eloa, kun miesi tuulten kanssa Avulla Herran koettaa kuntoansa — Toivossa.