AILIN UNET.
Reading edition
Miks pikku Ailill' unta tuossa nähden Niin suloisess' on hymyilyssä suu? Mik' ihana niin näky lie, mintähden Se hymyilee? Mi silmiin heijastuu?
Kai enkelit on vierahina sillä, Tai taivahass' on unissansa hän! Kai henki pienen liikkuu ylhäisillä Noill' asunnoilla iki-elämän!
Hän enkel' itse, hymyilevä, soma Kanss' enkelien leikkii, leijailee, Ja siellä, missä hengen iki-oma On alkukoti, taas nyt vierailee.
Siit' unelmat niin valkoiset on hällä: Häll' enkelit, hän heille hymyilee, — Oi, Aili, Aili, taivaass' ylähällä Kautt' elos maisen vierailuja tee!