ELÄMÄN POLULLA.
Reading edition
_Mä kuljin ja kuljen polkuain Ja koetan jalkojain käyttää. Ja mieleni kons' on murheinen. Ja konsa sen riemu täyttää.
Mä kuljin ja kuljen polkuain Ja katselen kaikkialle. Ja aatos se lentona leijailee Niin kauvas ja korkealle.
Mä kuljin ja kuljen polkuain Ja kannelta kanssani kannan, Ja kaihon hetkenä polvellein Sen nostan ja helkkyä annan.
Ma kuljen, ja vaikka tieni käy Yli soiden ja murrokoiden Ja kautta korven, niin kuitenkin Yli täytyy mun päästä noiden.
Yli täytyvi, täytyy päästä mun Päämäärään, mi kaukana hohtaa, Mi kaukana hohtaa ja houkuttaa Ja johon mun polkuni johtaa.
Niin kuljin ja kuljen yhtenään Ja katselen kaikkialle, Ja aatos se leivona leijailee Niin kauvas ja korkealle._