LAULU KYNTTILÄSTÄ.
Reading edition
Valo kynttilän vienon Pian sammuvi tuo, Jos henkäyksen hienon Sitä kohden vain luo. Ja hetkisen kestää Vain kynttilän työ. Ei voimaa sill' estää, Kun liekki sen syö.
Mut vaikka se loistaa Voi hetkisen vaan, Se pimeyttä poistaa Ja varjoja maan. Kun synkkyys maan peittää, Se valoa luo Ja säteitä heittää Ja hyötyä tuo.
Myös kynttilä pieni Mä pääll' olen maan. Tääll' kestävi tieni Ajan rahtusen vaan. Mut valoa näyttää Mun virkan' on myös, Oi, Herra, ett' täyttää Sen voisin mä työs!
Oi, hyödyks ett' tulta Mun kynttiläss' ois, Ett' turhiin ei multa Elo rientäisi pois! Kun voisin ees loistaa, Kuni kynttilä tuo, Mi pimeyttä poistaa Ja valoa luo!
Kun sitten mun kerran Tulis sammua pois, Ero täält' eteen Herran Niin raskast' ei ois! Kuni kynttilä pieni, Mä sammuisin vaan, Mut kirkkauteen tieni Veis ylhäisen maan.