TIEDEMIEHEN KOHTALO.
Reading edition
Tiede pyrkii kaikilla aloilla totuuteen. Kun se on jonkun syvän synnyn saanut selville, niin se ei pane kynttiläänsä vakan alle, vaan antaa rikkaudestansa kaikille, jotka köyhät ja raadolliset ovat.
Jo ammoisista ajoista ovat erinäiset tiedemiehet ja varsinkin teosoofit huomanneet, että eläimellisen ruumiin kudos ruuaksi käytettynä säilyttää ominaisuuksia siitä eläimestä, johon se kuuluu. Kun ihminen siis tällaista eläimellistä kudosta esim. pihvien, lihapullien, kotlettien y.m. muodossa syö, niin siirtyy häneen fysiologisesti ominaisuuksia kyseenalaiselta eläimeltä. Toisin sanoen häränlihan syöjään siirtyy härkämäisiä ominaisuuksia, vasikanlihan syöjään vasikkamaisia j.n.e., jotavastoin esim. linnunlihan syönti on vain omiansa kohottamaan asianomaista korkealle jokapäiväisyyden yläpuolelle ja kohti sinitaivasta, niinkuin esim. pyypaistin vaikutuksesta hyvin tiedämme.
Mutta useimmassa tapauksessa ei siis lihan syönnin vaikutus ole ihmiselle hyödyllinen, vaan päinvastoin pilaa ihminen syömällä lihaa terveytensä, raaistuttaa luontonsa ja tyhjentää kukkaronsa.
Tästä syystä on tohtori Hindhede jo vuosikymmeniä kokeillut kasvisruuilla ja pyrkinyt pääsemään selville terveellisimmästä ja sopivimmasta ja helppohintaisimmasta ravintojärjestyksestä. Niinkuin kaikki tiedemiehet, niin hänkin käytti kokeisiinsa aluksi kaniineja, mutta sitten kun hän oli päässyt suunnasta selville, alkoi hän kokeilla oikein ihmisten kanssa. Hän palkkasi siis itsellensä useampia tällaisia "koekaniineja", joista tällä kertaa herättää erikoisesti huomiotamme herra Madsen. Luonnollisesti nämä kaksijalkaiset koekaniinit voivat erittäin hyvin, vahvistuivat viisaudessa ja hengessä, voimistuivat ruumiillisesti ja säteilivät henkevyyttä, mutta Madsen oli sentään tohtori Hindheden mieleisin ja onnistunein "koekaniini". Hän ei tarvinnut koko päivänä muuta ruokaa kuin yhden sipulinkuoren täytettynä höyryytetyillä kauraryyneillä, retikka viipaleen, porkkanapalasen, punajuuripalasen, ja teelusikallisen perunajauhoja. Jotka kaikki ruoka-aineet hän huuhteli alas lasillisella Köpenhaminan ruskahtavaa vesijohtovettä.
Siihen nähden, että herra Madsen ei polttanut tupakkaa, eikä syönyt makeisia, eikä juonut kahvia, eikä maitoa, eikä muita kalliita, juoksevia aineita, kävi hänen elämänsä hyvin halvaksi, sillä hänen ruokansa maksoi ainoastaan 7 äyriä (70 penniä) päivässä. Sitäpaitsi puski herra Madsen tohtori Hindheden puutarhassa ankarasti töitä, lihoi, voi hyvin ja oli aina hyvällä tuulella.
Kun nyt Hindhedellä oli tämäntapaisia uskollisia palvelijoita, joiden ruokakaan ei paljon maksanut, ja kun hänellä sitäpaitsi oli runsaanlaisesti potilaitakin, niin on selvää, että kruunu kruunun jälkeen kilahteli Hindheden vasemmanpuoleiseen pöytälaatikkoon, jossa talon rahat säilytettiin. Mutta kerran tarvitsi tohtori Hindhede rahoja, sillä hän oli saanut postissa suuren lähetyksen vegetarista eli kaalikirjallisuutta. Ja senvuoksi aukaisi hän lippaansa, jossa piti olla 400 kruunua, mutta sieltä ei löytynytkään muuta kuin 4 ruostunutta, luteenväristä äyrinpahaista.
Ja kaikkien tutkimusten tulokseksi tuli, että rahat oli pimittänyt herra Madsen. Ja arvatkaa mihin hän oli ne käyttänyt. Joo, hänen taskustaan löytyi maksettuja ravintolalaskuja, joissa vilisi pihvejä ja kotletteja, jotapaitsi selvisi, että palanpainikkeeksi oli käytetty erästä ainetta nimeltä "snaps", jota sanaa emme kykene suomeksi kääntämään, mutta joka lienee alkoholipitoista juomaa, jossa on rosentteja enemmän kuin 2, ja sana "pilsner", jolla tuskin tarkoitetaan Sinnepryykohvin 2 prosentin pilsneriä. Lähemmät tutkimukset osottivat myös, että herra Madsen oli myynyt huomattavan määrän tohtori Hindheden korukantisinta kaalikirjallisuutta ja kun tohtorimme silmä kovana herra Madsenia hänen rötöstensä johdosta kuulusteli, niin sanoi tämä paatunut lurjus, ettei hän milloinkaan ole tullut ajatelleeksikaan, että tohtori itsekään tosissaan uskoisi, että sellaisella kananruualla kukaan ihminen voisi elää, ja että, jos herra tohtori haastaa hänet oikeuteen varkaudesta, niin hän puolestaan antaa herra tohtorille vastahaasteen eläinrääkkäyksestä.
Ikävä kyllä, päättyi tämä asia suloiseen sovintoon, joten Köpenhaminan tuomioistuimet eivät ole tulleet tilaisuuteen tarkemmin perehtyä herra Hindheden kokeiluihin.