← Table of contents
Saksanmaa

XVIII LUKU.

Otto Manninen translation

Minden on luja linnoitus, varustus vahva aivan! Kera Preussin linnain ei liioin vaan tekemistä mun, kiitos taivaan.

Sinne ehtoolla saavuimme. Kolkosti niin kumis sillan lasketun laudat yli ajaessamme; hämärät alla ammotti vallihaudat.

Niin uhkaavan tuimasti tuijotti mua kohti korkea muuri; kävi ratisten auki ja ratisten taas sulkihe portti suuri.

Ah! murhe mun sieluni täytti kuin Odysseyn sielun, konsa Polyphemos paaden nostanut oli aukolle asuntonsa.

Tuli korpraali vaunuille vaatimaan nimet matkustavain. — Ei-kenkään nimelt' olen ma, silmälääkäri, jäät jättien silmistä henkään.

Majatalossa ankeus yltyi vaan, ei maistunut ruoka, ma maata menin kohta, mut paatena painoivat mua peitot, en nukkua saata.

Oli untuvavuode se leveä, punadamasti-uutimet, teltta kulunutta kullan väriä ja tomuinen tupsuheltta.

Tuo kirottu heltta! Se untani yhä häiritsi aamuun asti; se häilyi kuin miekka Damokleen yli pääni niin uhkaavasti.

Välin käärmeenpääksi se muuttihe, ma kuulin, kun sähis se salaa: "Nyt linnassa olet ja linnaan jäät, ikipäivänä täält' et palaa!"

"Ah" — huokasin ma — "jos pääsisin, jos pääsisin kotia viereen oman vaimo-kultani Pariisiin, tuonne Faubourg Poissonièreen!"

Välin tuntui, kuin joku otsallain otus limainen liikkuis ja kävis, kuin kylmä sensorinkäsi, ja mun ajatukset aivoista hävis. —

Santarmeja ruumisliinoissa mun vuoteeni ympäri vilkkui kuin valkoaaveita, korvissain pahat kahleet kalkkui ja kiikkui.

Ah, aaveet raasti mun mukanaan, ja viimein itseni löysin ma syrjältä suistuvan kallion; olin siihen ma kytketty köysin.

Tuo ilkeä tupsu turjake! Taas näin sen, tuonne kun tulin, mut korppikotkalta näytti se nyt kynsin ja mustin sulin.

Se Preussin kotkalta näytti nyt, mun koppoi allensa kourin; se maksaa repi mun rinnastain, ma voivotin, voihkin ja hourin.

Ma voihkin, kunnes jo kukko huus sitä pakeni painajainen. Hiess' uin ma Mindenin sängyssä, taas kotka on tupsuna vainen.

Pikapostilla pois ma matkustin, vasta vapaassa luonnossa tuolla taas saatoin vapaasti hengittää mä Bückeburgin puolla.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings