ERI SUUNTIIN.
Reading edition
Lakeus alla on taivaan taajan, alaston, viluinen piilipuu kituu keskellä virran laajan, joka nyt haleten haaraantuu.
Erossa kuljimme kumpaakin rantaa, seurasin sua, sinä seurasit mua. Kättä ei voinut kumpikaan antaa, tullut ei siltaa toivottua.
Vasempaan sinä, oikeaan minä, painumme ääneti uomaan omaan. Yhäti outoina, etäisinä vierimme loppuumme lohduttomaan.
Tuijotan taakseni piilipuuta, synkkänä seisoo se taivasta vasten. Ei ole tähteä, ei ole kuuta soihtuna hämärän lasten.