ELÄMÄN PELLOSSA.
Reading edition
Oi, elämän valtias hyvä, sinä, kylväjä ylhäisin, olen peltosi siemenjyvä, jonka istutit multihin.
Jätit kanssani siementä monta tänne toukoosi itämään, tokko toista näin mahdotonta, — moni kantaa jo tähkäpään.
Sain yhden vain valjun idun, joka yritti päivään päin, vaan itse juuretta kidun, näen painajaisnäkyjäin.
Oli aikomus totinen mulla unihaaveeni täyttää töin, elonleiväksi puhtaaksi tulla, suven suuren kun heilimöin — — —
— Tule, kuoleman toukka, tule, jyvä kelvoton korjaa pois! Elon virrat siinä ei kule, ei tähkää se tehdä vois, .