MYRSKYSSÄ.
Reading edition
On ilmass' ukkosta ja mustanaan nyt taivon täyttää pilvet rankat. Hei punalippu ylös hulmumaan ja tankoon rautakourat vankat, näin myrskyhyn me uljaast' astutaan, ja lipun all' on rivit sankat.
— Ei rauhaan untelohon ihminen oo luotu mutta myrskypäihin. — Kun totuus poljetahan keinoksi vaan pyyteisihin itsekkäihin, niin silloin kutsu kuuluu ikuinen: et sortua saa päiviin näihin!
Ei sortua, vaan nousta pystypäin kuin vakaa, vankkumaton vuori. Nyt taivas leimutkoon ja pirstoiksi jo menköhön sen musta kuori! — Kun sää taas asettuu, niin meillekin on elo toivokas ja nuori.
Mut jos me unteloina uinuttais', niin hukkuisimme kuohuin alle. — Hei, kaikki hereille ja hulmumaan taas punalippu taivahalle. — Sen juurella työn uljas armeija luo uuden ajan maailmalle.
1905.