YÖ.
Reading edition
Yö on niin tyhjä, kun yksin on, yö on niin tyhjä ja pohjaton, ja kaikki laulaa kuorot kohtalon.
Yö on niin täynnä kuun kudelmaa, yö on niin täynnä maan hekumaa ja kaikkeuden virvaa vilkkuvaa.
Ah, kerran mua liet lempinyt… Mut milloin, missä, en tiedä nyt. Sen sydän unhoon niin on värissyt…
Se vaivoissansa yöt yksinään pois luotaan syössyt on muiston tään, kuin unta ei ois koskaan nähnytkään.
Yö on niin tyhjä, kun yksin on. Täht'aaveet tanssii ja pimennon. Oi Herra taivaan, olen onneton!