ENNEN — NYT —
Reading edition
Ennen, kun kohtasin ihmisen oudon tai oman ma mietin: nään itsellein ijäti vieraan, on välillä kuilu… Nyt: nään sieluni vaellustiellä, se on minä itse.
Ennen, kun etäiseen katsoin taivahan tähteen, ma tunsin: se kaiken on turhuuden tunnus, maan matojen pilkka… Nyt: se odottavainen on akkuna, se on minun kotini.
Ennen, kun iltaisin levolle laskin tomukuormani viereen, ma uskoin: ma nukun ja kohta nään unta… Nyt: taas valvon sytytetyin lampuin ja varron ylkää…