MUSTA JOUTSEN.
Reading edition
Sun kuolinhuutos kuulin kauan sitten, sa hiilihöyty ukkosvaajainen, mut sentään liikut joukoss' elävitten, tulessa valtimoni soudellen. Oot yhä mulle lähin läheisistä ja joiut mennehistä.
Et ollut rinnan rikos, katumus, sa olit rakkaus, sen mustin mustuus, puuntavaisin puna, ylhäinen hyvyys tuhoon tuomittuna.
Viel' leikkii eessä liekin kajastus ja turman muisto, heikkous pyhä, voimaa ihanampi, … Kytheran linnan puisto, sypressipatsain paalutettu lampi ja siinä joutsen musta…
En saanut rauhaa enkä siunausta.