TALONPOIKAIS-SERENAADI.
Reading edition
Hän mummonsa kanssa tuolla On torpassa Kaunis-Maisu. Niin köyhä ja raihnas on mummo, Niin tyttö arka ja vaisu.
Ruis kypsänä raskain tähkin Se nuokkuu ikkunan alla. "Voi, lasta ja voi, mua, raukkaa! — Tänä yönä on viljassa halla".
— "Ja hei, pojat, sirpit käteen, Ja hei, pojat, sukkelat työssä! Me Maisun mummolle viljan Nyt leikkaamme talteen yössä!"
On siinä kuiske ja huiske, Yöss' sirpit välkkyvät varkain, Ja kuhilaille se nousee Jo vilja kultaisten sarkain.
Mut yksi on pojista sorjin — Hän kiihkeinnä leikkaa viljaa, Yks kuiskivi innokkaimmin: "Ja hiljaa vain, pojat, hiljaa!"
He mökille salaa saapui, Kun vilkkuili iltatähti; Oli aamu, kun poiat uljaat Kukin omaan työhönsä lähti.
Ja Maisu jo herää ja kuuraa Hän ikkunast' empien lykkii: "Voi, herttainen mummo — nähkää!" Ja hän outoa onnea sykkii.
1901.