MUN RINNASSAIN SOI SÄVEL VAIN.
Reading edition
Mun rinnassain soi sävel vain, — En tiedä, mikä toi sen — Se hiljaa helkkyy huulillain, Ja laulan lauleloisen.
Se ailakois ja metsään sois Ja liitäis mielimaitaan, Se tietämättäin vie mun pois Luo kullan kankaan laitaan.
Ja syyn jos hait, niin kyllä kait, Kun näin jäin laulun taikaan, Sen aikaan vain sa yksin sait, Vain yksin sait sen aikaan.
1901.