MUN USEIN MIELI SURUUN VAIPUU.
Reading edition
Vaikk' koskaan lauluissain ei itke kaipuu, Ja kirkkain otsin seison tyynnä ain, Mun usein mieli mustaan suruun vaipuu, Ja tuskain mailman tunnen rinnassain; Kun päivä pakenee, ja valo haipuu, Ja yöhön hiipivän mä elon nään, Mun usein mieli mustaan suruun vaipuu, Ja tuskin pystyssä voin pitää pään! Oi, tiedän yön, ja itkuun laulut taipuu — Mut vait ma päivää etsin, muistain ain, Kun milloin mieli mustaan suruun vaipuu, Ett' auringossa heelmät kypsyy vain.
1901.