SYKSY-YÖ.
Reading edition
Voi, murheinen ja musta syksy-yö, kun myrskyn valta yksin hallitseepi, kun ikkunoihin lunta, vettä lyö, kun kuolo maailmata syleileepi!
On hetket pitkät, niinkuin tuomion ja kadotuksen aika tullut oisi… On ihmisaatos arka, levoton, kuin nousta enää milloinkaan ei voisi.
Näin päättyvätkö myrskyt maailman, kun kerran loppuhunsa kiiruhtaapi tään elon päivät murheen murtaman, kun todet, unelmatkin unhon saapi?