MURTUMATON.
Reading edition
Ei ihmist' estä vastus vaarojen, ei linnan muuri, kahle kalskahtava; vain tuhon tuopi kosto oikeuden: se kuilun pohjattoman ovet avaa.
Ja hengen vapautta viedä voi ei vallat tyrannien, peisten odat; vain sille orjan omatunto soi, ken pakoon lähti, jättäin pyhät sodat.
Yö ahdistuksen, niinkuin marmoriin, on miehen mieleen kuvat kaivertanut, vaan sorron säilä, niinkuin timanttiin, on siinä kappaleiksi kalskahtanut.
MYRSKY.
Sinä kuljet vinhasti, vimmassas niin outoa säveltä soitat; ei kukaan voi kieltää kulkuas, lyöt rikki sen minkä voitat.
Oi, riehu, myrsky, ja rikki lyö, laho lakaise, horjuva kaada! On määräsi korkea, ylväs työ — ja suurta ei säälien saada.