KODITON PRINSSI.
Reading edition
On hyljätty kruunu Eerikin kera lempeän Kaarinansa. On hyljätty suku — lapsetkin käy pystyjä polkujansa.
Ja lailla vainotun harhailee nuor' Kustaa määrättä, tiettä; yö sielussansa vallitsee, hän vailla on lämmön liettä.
Yks' säilyy kirkasna sielussaan: syli äidin, hellivä muoto, joka myrskyjen merellä ollut on kuin rauhan lempeä luoto.
Hän päättää päivänsä, onneton, ja tiensä oudolle maalle; elo hänelle pistoja tuonut on kuin Eerikki kuninkaalle.
Se onnekas päivä on ollut vain, kun syleillä häntä on saanut, ketä muistaen, kaihoten kaipasi ain', kenen rinnoilla läsnä on maannut.
Ja prinssi on hänkin Ruotsin — vaan hän ei kruunua koskaan peri. On hänelle laulanut laulujaan vain pettymyksien meri.