PROFEETTA.
Reading edition
Hän hetken kulki, aatteensa ain' elää, tuhanten vuotten takaa äänens' soi: — Nyt riemuitkaatte kaikki työtä tehneet! Ken murheissansa vielä askaroi? —
Omisti uskon vahvan, valtavimman: vain valo voittohonsa ennättää, vain suuri sielu kestää mailman tuskan, vain sille taistelussa tanner jää,
ken uskollisna ajain aatettansa käy hehkurinnoin, missä määrä on, ken aina luottain omaan itsehensä on eessä ristinpuunkin pelvoton…
Hän kerran kulki mailla veljiensä ja ääni pyhä, jumalainen soi, ja laineet merten laajain, tuuli taivaan sanansa suuret maailmalle toi.