AURINGONNOUSU MERELLÄ.
Reading edition
Nousee päivä meren syleilystä, loistossansa taivaan purppuroi; ihmisille innon — ihmetystä itse jumalillekin se toi.
Aamuin aurinko luo ulapoille timantit; ne sielun lumoaa; elo syvyyksistä rannikoille herää, luomissanan kuulee maa.
Liikkuu päilyvien vetten päällä henki ikuisuuden, kaiken syy. "Tulkoon valkeus!" kun kaikuu täällä, muodot, muodottomat ilmestyy.
Aurinko, sun arvaa mahtavuutes vain kun aamuin kuvas aaltoon luot. Meri, tiedät voittamattomuutes, valonjumalan kun lemmen juot.