II. SONETTEJA.
Reading edition
KAIPAUS.
Oi mistä, kaipaus, sä synnyitkään? Oot ihmiselle yksin kuuluvainen. Sa lienet liekki pyhä, jumalainen? Voit sulamahan saada sydänjään.
Ain' ajat miestä onnen etsintään ja lemmenhurmaan, jonka tuopi nainen. Oot varmaan valta-aatos taivahainen, mi johdat hengen eloon ylhäisään.
Oi, miksi kysyn! Tunnen liian hyvin, ett' olet valta korkein niinkuin syvin ja sielun autuus iankaikkinen.
Sä johdat ihmisyyden etsijöitä kautt' aikain korpimaita synkeöitä ja täytät elämämme tyhjyyden.