SISÄLLYS:
Reading edition
VIRRANTYVEN
Virrantyven
ARAT ÄÄNET
Arat äänet Huhtikuun-aamu Kevätsävel Heinäkuunsää Kukkula Tuuliajolla Hiili Kultahääpari Onnellinen Uusi kohtaaminen Kentiesi Iltalaulu Syyslehdet Metsän kalmisto Hiljaisuus
RAUHANMIES
Rauhanmies Pyhä sota Erinaceus europaeus Alli ja telkkä Kiiski ja lohi Nokipojat
SEPPOJEN TULILLA
»Nel mezzo del cammin» P. E. Pavolinille Kalle Kajander Toisin antoi aika toinen Pekka Halonen Jean Sibelius Tuli tutkijan akkunasta
MUISTOJEN PÄIVIÄ
Ylösnoussut Sankarien haudalla Aurinkoratsastus Kevään valta Päivänmaa Huokaavat korvet Tietäjän muisto Porrassalmen työ Muistojen muurit Molière
LEHMUKSEN ALLA
Lehmuksen alla Titania Särkynyt maljakko Sapphon laulu Vaeltajan yölaulu
KULTAISET TORVET
Kultaiset torvet
VIRRANTYVEN
Virrantyven
Kuvastellen nuokkuu kurjenmiekat, kurjenmiekat kultakruunupäät, alla heijuvaiset, heljät hiekat, päällä päiväkorennoitten häät.
Alla virta auringossa vilkkuin, vetten keinu vilpas, kiihkoton, päällä lento poutapilven pilkkuin, kulku päivän kulta valjakon.
Pilven päällä, aallon alla taivaan silmin mittaamaton siintävyys, ihana kuin ihmislasten vaivaan ikävöitty rauhan iäisyys.
Niinkuin vipajavi virran kalvo, haave harhaa, aatos ailakoi, nuku ei, ei valppahasti valvo, kauko-autereihin karkeloi.
Sinikorentoinen siivet antaa liipotella, minne mieli lie, hattarainen haaksi kauas kantaa, kuultokuplanansa virta vie…
Suven suuri, runsas rauha yllä soiluvaisen virransuvannon, kestät, viivyt vain, sen tiedän kyllä, kirkkaan, kiitäväisen tuokion.
Ehkä vie jo ensi virranpolvi kuiluun kurimusten nieleväin, kuss' ei saata hohtavainen holvi kuvastella virtaa viihdyttäin.
Sopusointu, suurten vastavoimain viihdyttäjä lepoon lempeään, kuohut rintain, vaivan vartioimain, laula lailla virran viihtymään.
Tiedän, ettet särkymättä säily, kuultos on kuin heljä kupla vain. Siksi sielun pohjaan siinnä, päily, kons' on hetki valtain valkeain.
Siinnä kesän siunausta tiukkuin, ettei kalva aatos ajan muun: kulku kautta kurimusten kiukkuin, kautta viimeisimmän virransuun.
Että rientäenkin ihmisrintaan kuvastuksin kultaisin sa jäät, niinkuin kuultaa aallon päilypintaan kukat suuret, kultakruunupäät.