»NEL MEZZO DEL CAMMIN…»
Reading edition
Eino Leinolle elämän keskipäivässä
Nous ammoin maaliskuisten unten ummut ja välkkyi helkatulet toukokuun. Nyt kesää täyttä tähkii kedot, kummut, sen vehmain verho pukee maan ja puun.
Siis tuumitko: koht', armas suvi, tummut! Ei, lämpö vain nyt kruunaa loiston muun, ja rauhan virret soi, ei sotarummut, sua elojuhlaan kutsuu siunattuun.
Niin Luojan kesä kiirehtivi hiljaa, sen täyttyy ihmetyöt, ei kesken jää, se maasta nostattavi nuorta viljaa,
ikuista viljaa, virren heilimää. Ja täys kuin kesä kukkaista ja liljaa syys olkoon väri-, tähtivälkyntää!