KEVÄTSÄVEL
Reading edition
Ja hiirenkorva herkin, mi puuhun puhkeaa, se meille antaa merkin: ei mieltä katkeraa!
Ja laine läikkypäinen se meille laulaa näin: viel' olin äsken jäinen, nyt läikyn kimmeltäin.
Ja aamun kiurut soittaa jo alta auringon: kuss' ikään kevät koittaa, siell laululinnut on.
Ne vaipuu, talven vallat, kuin niit' ei ollut ois. Ei yöt, ei hyyt ja hallat kevättä polje pois.
Se saapuu, uutta, uutta taas ihmett' eikö tee! Sen nuorta ihanuutta maat, ilmat iloitsee.
Pois kirpoo talven taakka sen koittoon kultaiseen. Povesi pohjaan saakka se saapuu saattoineen.
Ei estää eljet kateet voi tietä voitokkaan, ja laulut, kukkasateet on kosto laupiaan.