PORRASSALMEN TYÖ

Täyttäös, synnyinmaa, mitä vartiopaikkasi vaatii, kuin sen on täyttänyt työ kunniatanteren tään.

Porrassalmen muistokivessa.

Niinkuin kirkas kellon malmi maine kauas kaiuttaa sanomaasi, Porrassalmi, aikain takaa aikain taa. Synkkää, mykkää murheen yötä vainko Suomen muinaisuus? Yöss' ol' ylhät tähdet myötä, työssä tyyni sankaruus.

Vyöryi lauma kymmenverta päin kuin tulva vaahtopää. Vaan kuin luoto vasten merta Savon jäyhä joukko jää. Luoto nosti tuiman töyrään tulvan vimmat torjumaan, suostunut ei sopuun nöyrään, paennut ei paikaltaan.

Urkittu ei vaali-uurnin, onko suunta noin vai näin. Yrjö Henrik Jägerhornin huuto kaikui: »Miehet, päin!» Suoran suunnan, selvän kannan kansan terve vaisto ties: rauhaa rakkaan kotirannan ei tuo meille vihamies.

Siksi raikuin vastaa rauta viekkahasen viettelyyn. Siks ei vilpin vehkeet auta, kosto kohtaa synkän syyn. Muuri, jot' ei mahdit murra, vakuus altis, kohtaa: seis! »Koirat voi sit' omat purra», vieraan vitjaan ken ne veis.

»Miehet päin! Ei mieltä arkaa! Saalis varma vartoaa. Vihollinen pakoon karkaa, voitto toista valmistaa!» Kymment' yksi — vanha suhde torjui illan, torjui yön, toisen päivän iltapuhde päilyi päättyessä työn.

Vaan se ilta sees ol' enne aamuun avaroituvaan. Sorjempaa ei tietä menne maineen valo-maailmaan. Kasvoi maa, mi verin kastui, jalon viljan kypsyttäin: Döbeln, Adlercreutz jo astui suurta päivän työtä päin. —

Niin on ollut, niin on vasta: aina Suomen syöjät syö! Sortuis Suomi maailmasta, osamme ois unhon yö, tuvistamme jäis vain tuhkaa, viljan vainovieras veis, ellei vasten vaaran uhkaa raiu rautaisesti: seis!

Vain, jos miehuutta on jäyhää ilkivallan torjumaan, kun sen laumat riehuu, räyhää ylväät ylivoimastaan, jos — kuin vasten tyrskyselkää seisoo seinä kallion — joukko pien' ei vaaraa pelkää, vahva Suomen suoja on.

Turmaa miel' ei torju melto, torjuu tarmon teräs vain. Suomen pirtti, Suomen pelto jää ei valtaan vainoojain. Pojat seuraa taattoin tapaa, toistuu Porrassalmen työ. Suomi valvoo, Suomi vapaa, ettei toistu sorron yö.