← Table of contents
Vainon ajoilta

RAUTAKAHLE.

Reading edition

Rautakahle, syvälle lihaan syöpyvi jäljet, joita se lyö. Syttävi mielen kostohan, vihaan, hirveä, kylmä kahlevyö.

Rautakahle, tuskien pinne kantajan povea ahdistaa. Pyrkinet pois, vaan pääse et minne, — Pohjaton nielu aukeaa.

Rautakahle, puristusnauha, jolla he aatosta kammitsoi. Ken sitä kantoi, poissa sen rauha: kiroja silmät vain salamoi.

Rautakahle, painava piina, sieluhan ainaiset arvet söit; kauhea kuoleman kääreliina pakkopaitana ympäröit.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings