KULKURILLE.
Reading edition
Ne heittiöksi sua pahat parjaa; kun kuljet huoletonna pitkin maita, ja liian usein vietät sunnuntaita, ja suosiskelet maljaa vaahtoharjaa.
Kun katson kylätiellä poikasarjaa, nään varren notkean kuin rannan raita. Ah, miten liekin sydämeni laita? — Ne huulet punottaa kuin kaksi marjaa.
Oon autuaana juonut niiden hurmaa ja kuullut monta vakuutusta, valaa. — Muut ennustakoot tuhoa ja turmaa,
mä nähnyt olen, mitä sielus sataa. En pelkää elämää, en säiky surmaa! Sun kanssas maailmalle mieli halaa!